#roskaruokaa: Firecracker chicken

Aasialainen ruoka on ehkä mun pahin heikkous. Pyrin syömään pääosin melko terveellisesti ja monipuolisesti, mutta siinä vaiheessa kun mulle tarjotaan jotain uppopaistettua ja hapanimelässä kastikkeessa uitettua en vaan voi kieltäytyä. Aasialaisessa safkassa kaikki on kohdallaan, ja luulin pitkään, että sitä on vaikea tehdä itse. Mua ei erityisemmin innosta uppopaistaminen ja valtavan öljymäärän kanssa läträäminen, ja kaikkien erikoisten ainesosien ja mausteiden ostaminen tuntui kauhean vaivalloiselta.

Nyt kun oon tutustunut Pinterestin ihmeelliseen maailmaan, kiinalaisten ravintoloiden sapuskojen salaisuudet on alkanu vihdoin paljastuun mulle. En tosin vieläkään osaa tehdä Kokkolan Aasian grillin veroista kananuudeliwokkia, mutta oon ainakin oikeilla jäljillä. Kun poikaystävä maisto tätä mun firecracker chickeniä (sähikäiskana kuulostaa tyhmältä joten siksi kääntämätön nimi) se totes vaan et "melkeen parempaa ku kiinalaisessa ravintolassa." Eli aika lähellä ollaan.

Vaikka tää kana on melko rasvasta, en silti menis väittämään tätä periaatteessa roskaruuaksi. Mutta oikeesti tä on lähempänä sanan roskaruoka kirjaimellista merkitystä ku ainutkaan Mäkkärin euron juusto. Tässä ruuassa käytetty kana on siis ihan kirjaimellisesti roskiksesta.

Moni saattaa ajatella silleen "hyi kamala, roskiksesta ruokaa, siinähän on vaikka mitä pöpöjä!" Faktahan on se, että tässä tuskin on yhtään enempää ruokamyrkytysbakteereja kuin siinä kanassa, minkä sä oot ostanut kaupasta. Jos pakkaus ei ole vahingoittunut mitenkään, sen sisältö on todennäköisesti ihan hyvää, ellei se sitten ole muhinut helteillä monta päivää roskissa. Näin opiskelijan näkökulmasta se ruokamäärä mitä heitetään päivittäin kauppojen roskiin on aivan järkyttävä - eräänä päivänä kun kävin roskiksilla, siellä oli vasta kolmen päivän päästä vanhaksi menevää leipää, täysin vahingoittumattomassa pussissa. Ja kaksi pakettia kanan fileesuikaleita, kymmenen euron edestä.

Miksi kaupat heittävät täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin? Miksei niitä jaettaisi päivän päätteeksi nälkäisille opiskelijoille tai lapsiperheille, jotka mielellään syövät ruokaa joka ollaan joka tapauksessa heittämässä pois? Mulla riittäis rahat varsin hyvin ruuan ostamiseen kaupasta, mutta haluan silti dyykata. Se on ekologista ja siinä ei kukaan menetä mitään - ei kauppa eikä minä. Siltikin roskiksia lukitaan ja dyykkaajille kiroillaan ja haistatellaan. Hemmetin kapitalismi.

Firecracker chicken:

Kana:
400-600 g maustamatonta kananlihaa
1,5 dl maissitärkkelystä
2 munaa
Öljyä paistamiseen

Kastike:
1,75 dl fariinisokeria
0,8 dl buffalokastiketta
1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl vettä
1/4 tl suolaa
1/4 tl cayennepippuria (laitoin enemmän koska tykkään tulisesta)

1. Laita uuni lämpenemään 160 asteeseen. Voitele tai öljyä uunivuoka.
2. Tee ensin kastike: sekoita pienessä kulhossa kaikki kastikeainekset ja jätä sivuun.
3. Leikkaa kana sopivan kokoisiksi suupaloiksi (jos käytät fileesuikaleita niin niitä tuskin tarvii leikata), laita ne kulhoon ja mausta oman maun mukaan suolalla ja pippurilla. Kaada maissitärkkelys kulhoon ja yritä saada sitä tasaisesti kananpalojen päälle.
4. Riko kaksi munaa kulhoon, riko niiden rakenne ja lämmitä sentin parin kerros öljyä kuumaksi syvässä paistinpannussa. Dippaa maissitärkkelytetyt kananpalat munaan yksi kerrallaan ja paista pannulla kunnes kullanruskeita.
5. Laita paistetut kanat uunivuokaan ja kaada kastike päälle. Laita kanat uuniin ja anna niiden paistua siellä 45 minuuttia, sekoitellen 15 minuutin välein jotta kastike levittyy tasaisesti kanoille. Tarjoile kana kuumana riisin tai nuudelien kanssa.

Firecracker chicken on miedosti tulinen ja oikein maistuva safka. Se on myös melko helppo arkiruoka, mutta kanojen paistumisessa menee jonkun verran aikaa. Lopputulos oli kyllä ihan järjettömän hyvä ja tää tulee jäämään vakkarireseptiks mulle. Poikaystäväkin tykkäs, vaikkei se yleensä välitä niin kamalasti tulisuudesta.