Mukibrownie

Joskus vaan kaikki vituttaa ja tekee mieli jotain tuhtia ja suklaista, mutta vituttaa niin paljon ettei jaksa alkaa leipomaan. Tai sitten on maailman paras päivä ja tekee mieli jotain hyvää muttei siltikään jaksa alkaa laittamaan uunia päälle ja sekoittelemaan brownietaikinaa.

Tän mukibrownien valmistamiseen menee yhteensä ehkä kolme minuuttia. Ja se on aivan älyttömän hyvää. Eihän se toki voita ikinä aidosta suklaasta tehtyä, tahmaista brownieta mutta voin sanoa että tä on aivan syntisen hyvää. Oon nyt kahden päivän aikana tehnyt mukibrownieta kolme kertaa koska se on vaan yksinkertasesti mahtavaa ja helppoa syötävää makeannälkään. Tä on myös ihan idiootinvarma resepti, ainut miten tässä voi epäonnistua on se et "paistaa" tätä liikaa.

Ja siitä on fyysisesti mahdotonta saada houkuttelevaa kuvaa.

Mukibrownie:

2 rkl voita tai margariinia sulatettuna

2 rkl maitoa

Tippa vaniljauutetta 

Ripaus suolaa

2 rkl kaakaojauhetta

3 rkl sokeria (mä käytän ruokosokeria mutta tavallinen sokeri käy hyvin)

4 rkl vehnäjauhoja

1. Sulata voi mukissa ja lisää sekaan maito, vaniljauutetta (ei ole maailmanloppu jos et lisää) ja ripaus suolaa. Sekoita hyvin
2. Mittaa mukiin kaakaojauhe ja sekoita hyvin. Lisää sokeri ja sekoita hyvin. 
3. Lisää vehnäjauhot, sekoittaen aina joka lusikallisen välissä.
4. Laita brownietaikina mikroon täydelle teholle (mulla 800) ja "paista" 60-90 sekuntia. Brownien kuuluu jäädä sisältä hieman löysäksi.
5. Tökkää brownieen lusikka ja syö!

Hus, menkää tekemään tätä!

Vaniljavaahtokarkit

Tajusin joku viikko sitten että vaahtokarkkeja voi tehdä itsekkin ja olin heti silleen TÄÄ MUUTTAA IHAN KAIKEN!! Karkkien sisältämät lisä- ja säilöntäainemäärät ovat päätähuimaavat eikä ikinä voi tietää tuleeko se vaniljan maku oikeasta vaniljasta vai pelkästään aromista. Itse tehdessä tietää tasantarkkaan mitä pistää suuhunsa vaahtokarkin mukana.

Plus nämä ovat noin 10382905 kertaa parempia kuin kaupan vaahtokarkit. Oikeasti. 

Tähän reseptiin tarvii ehdottomasti sokerilämpömittarin. Oikeastaan mikä tahansa lämpömittari joka on tarkoitettu leivontaan ja ruuanlaittoon käy, mutta mä käytän sokerilämpömittaria. Se ei maksanut paljon ja siinä on kätevä klipsi jolla sen voi kiinnittää kattilan kylkeen. Sä et näe silmilläs milloin karkkiseos on juuri sopivan kuumaa, joten älä luulekkaan että selviät ilman lämpömittaria.

Mä myös suosittelen että tä tehtäis yleiskoneella. Kävin hakemassa mun vanhemmilta lainaan niiden Kenwoodin koska arvelin, ettei mun käsivatkaimessa riittäis tehot (tai mussa voimat) kymmenen minuutin agressiiviseen vatkaamiseen. Veikkaan että vaahtokarkit kyllä onnistuvat käsivatkaimen avulla, mutta taikinaa pitää todennäköisesti vatkata kauemmin.

 

Kulhot laitetaan sitten samalla sekunnilla likoon kun vaahtokarkkitaikina on kaadettu vuokaan. Muuten toi tahma ei oikeesti lähde pois ikinä. Sain jynssätä tuota kulhoa ihan saatanan kauan koska olin vahingossa unohtanut jättää sen likoamaan.

Kuuman sokerilitkun kanssa kannattaa olla erityisen varovainen, sillä 115-asteinen sokeri ei tunnu iholla todennäköisesti kamalan mukavalta.

Muuten ohje on todella helppo ja yksinkertainen kunhan vain lukee ohjeen huolella, keskittyy ja pitää huolen sokerin lämpötilasta!

Vaniljavaahtokarkit:

6 liivatelehteä

2,25 dl sokeria

0,6 dl glukoosisiirappia 

0,6 dl vettä

0,6 dl glukoosisiirappia

1 tl vaniljauutetta (EI AROMIA! ! !)

Ripaus suolaa

Reilusti tomusokeria

1. Aloita vuoraamalla noin 20x20cm vuoka leivinpaperilla. Jos haluat lättänämpiä vaahtokarkkeja niin antaa palaa ja tee isommalle, jos paksumpia niin pienemmälle. Voitele leivinpaperi ja siivilöi päälle paljon tomusokeria.
2. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen mikronkestävään kulhoon. Anna liota kymmenen minuutin ajan ja keitä sillä välin sokeriseos.
3. Laita kattilan reunaan kiinni lämpömittarisi ja mittaa kattilaan sokeri, vesi ja 0,6 dl glukoosisiirappia. Laita levy kuumenemaan ja vilkaise lämpömittariin aina silloin tällöin. Seos on valmista kun se on 112-115-asteista. Älä missään nimessä päästä sitä kuumenemaan enempää tai kaikki menee päin helvettiä.
4. Sillä välin kun liivatteet likoavat ja sokeriliuos lämpenee mittaa toiset 0,6 dl glukoosisiirappia todella suureen vatkauskulhoon. Tässä vaiheessa liivatelehtien tulisi olla jo melko pehmeitä - purista niistä ylimääräinen vesi pois, kaada vesi pois myös liivatekulhosta ja laita liivatteet mikroon noin puoleksi minuutiksi tai kunnes ne ovat sulaneet mössöksi.
5. Laita vatkaimesi päälle pienelle teholle ja kaada liivate hitaasti glukoosisiirapin mukaan ja sekoita hetki.
6. Kun sokeriseos on 112-asteista nosta se liedeltä, nosta sekoittimesi tehoa puoleenväliin ja kaada sokeriseos vatkaimeen.
7. Kun olet saanut kaadettua kaiken sokeriseoksen laita yleiskoneesi lähes täysille ja anna sen tehdä touhujaan reilun 5 min ajan. Käsivatkaimella säheltävät joutuvat varmasti sekoittamaan omaansa ainakin tuplasti kauemmin. Tässä vaiheessa vaahtokarkkitaikina muuttuu valkoiseksi ja ilmavaksi.
8. Kun taikina on valkoista ja ilmavaa lisää vaniljauute ja ripaus suolaa. Laita yleiskoneesi vatkaamaan täysillä vielä 1 min ajan. Taikinan pitäisi nyt näyttää samalta kuin tän postauksen kuvassa.
9. Kaada vaahtokarkkitaikina vuokaan ja ripottele päälle tomusokeria.
10. Anna seistä vuuassa ainakin yön yli ennen leikkaamista. Leikkaaminen onnistuu hyvin pizzaleikkurilla tai todella terävällä veitsellä. Leikkaa siis vaahtokarkeista haluamasi kokoisia paloja ja pyörittele sen jälkeen tomusokerissa.

Vaahtokarkit ovat mahtavia kaakaon seassa, s'morejen välissä tai ihan vain sellaisinaan. Kannattaa astua ulos mukavuusalueeltaan ja kokeilla välillä jotain erilaista - lopputulos voi olla parempi kuin uskoisikaan.

Vadelma-persikka- ja mango-persikkajäätee

Oon aina tykännyt enemmän teestä ku kahvista. Yks mun perusperiaatteista on se, että jos jonkun pahan makuun pitää totutella ennen kuin se alkaa maistumaan hyvältä niin sitten sitä ei pidä syödä/juoda ollenkaan.

Kahvi on yks näistä juomista jonka makuun pitää totutella, ja mä oon kieltäytynyt kahvinjuonnista jo pitkään. Joskus todella harvoin kun juon kahvia, juon enemmänkin maitoa lirulla kahvia. Tee sen sijaan menee alas ihan sellaisenaan ja oon pienestä pitäen tykännyt teestä tosi paljon.

Jäätee on taas sitten aivan oma lukunsa. Mä rakastan jääteetä. Limsat ja kaupan valmiit överimakeat sokeriset "jääteet" eivät vaan ikinä pysty olla yhtä maukkaita kuin itse tehty. Itse tehty jäätee tulee myös terveellisemmäksi ja halvemmaksi, ja tietää tasantarkkaan mitä aineksia siihen on käytetty.

Jäätee on omiaan viilentämään kuumana kesäpäivänä ja saunajuomana se on maailman paras. Illalla ei ehkä tosin kannata vetää niitä kaikkein kofeiinipitoisimpia jääteitä, mutta aamulla ne ovat hyvä vaihtoehto kun pitää saada nopeasti jotain virkistävää juomista.

Vadelma-persikkajäätee:

9,5 dl vettä
2 pussia mustaa teetä
1 rkl hunajaa
2 dl vadelmia
2 persikkaa

1. Keitä vesi ja laita teepussit hautumaan kuumaan veteen. Anna hautua pakkauksen määräämän ajan mukaan tai hieman enemmän. 
2. Poista teepussit ja lisää 1 rkl hunajaa, enemmän jos pidät makeammasta.
3. Kuori persikka ja poista siitä kivi. Leikkaa paloiksi ja laita tehosekoittimeen vadelmien kanssa.
4. Sekoita persikoita ja vadelmia hetki ja sen jälkeen valuta todella ohuen siivilän läpi mehu pois niin että vain hedelmäliha jää jäljelle. Jos et omista niin ohutta siivilää niin kaada vadelma-persikkaseosta puhtaaseen kankaaseen ja purista kangasta kunnes mehut ovat irronneet.
5. Sekoita vadelma-persikkamehu hautuneeseen teehen ja laita jääkaappiin ainakin kolmeksi tunniksi. Nauti kylmänä jäiden kanssa.

Mango-persikkajäätee:

9,5 dl vettä

2 pussia vihreää teetä

1 tuore mango

1 persikka

1. Keitä 7 dl vettä, veden kiehuttua lisää sekaan 2,5 dl jääkylmää vettä. Vihreä tee muuttuu kitkeräksi jos sen hauduttaa liian kuumassa vedessä, joten kylmän veden lisääminen on oleellista. Anna hautua pakkauksen määräämän ajan mukaan tai hieman enemmän.
2. Poista teepussit.
3. Kuori mango ja persikka, paloittele ja laita palaset tehosekoittimeen.
4. Purista mehu samaan tapaan kuin vadelma-persikkajääteen ohjeessa.
5. Yhdistä mehu teehen ja laita jääkaappiin kunnes kylmää.

Black Forest-kakku

Alussa jokin täysin luonnollinen voima sai maan atomit sattumaan juuri oikeaan järjestykseen, ja näin syntyivät kirsikat. Noin vuonna 72 eaa. kirsikka saapui Eurooppaan, ja hieman alle 2000 vuotta sen jälkeen minä synnyin. Allergisena kirsikoille. Saatana.

Kirsikat on mun kesien ehdoton lemppariherkku ja allergiaoireitani uhmaten syön silti kirsikoita. Mansikatkin ovat kyllä ihan hyviä juu, mutta ne eivät vaan voi voittaa kirsikoita.

Oon huomannut, että en tunnu saavan yhtä pahoja allergiaoireita kun kirsikat on sekoitettuna johonkin tai osana jotain leivonnaista. Ehkä se on vain lumevaikutusta, mutta kun söin tätä kakkua en saanut ollenkaan allergiaoireita. Saman tien kun popsin kaksi kirsikkaa paljaaltaan niin kurkku alkoi kutisemaan.

Black Forest-kakku on yks mun suosikkitäytekakuista. En yleensä edes kamalasti tykkää täytekakuista, yleensä ne ovat liian makeita, tuhteja ja raskaita. Tää kakku on niin hyvää, että voisin syödä puolet siitä yhdellä istumalla. Kosteahko, suklainen pohja yhdistettynä makeankirpeisiin kirsikoihin, kirsikkahilloon, suklaalastuihin ja kermavaahtoon - nam. Toiselta nimeltään tämä on Schwarzwaldin kakku, mutta tutkiessani asiaa huomasin, että nimitystä saa käyttää vain silloin, jos kakun kostutukseen on käytetty tietynlaista alkoholia. Alkoholiton versio tästä on nimeltään Black Forest-kakku, ja koska tässä ohjeessa ei alaikäisyyteni vuoksi käytetä alkoholia niin päätin julkaista tämän Black Forest-kakun nimellä.

Oon aivan surkea täytekakkujen tekijä, sillä onnistun aina jotenkin hajottamaan pohjan. Nyt sain leikattua pohjan juuri loistavasti kolmeen osaan, mutta kakkua kootessa tapahtui onnettomuus ja taas oli pohja halki. Hyvää se joka tapauksessa oli, mutta ärsyttää kun en melkein koskaan saa kakuista niin hyvän näköisiä.

Mulla ainakin on kakkupohjissa usein se ongelma, että se kohoaa päältä liiaksi ja kakun pinta jää sellaiseksi "kuvuksi". Oon onneksi vihdoin löytänyt keinon, jolla saa todella tasaisia kakkuja! Siihen tarvii vain puhtaan vanhan t-paidan tai topin ja hakaneulan. Kyseisestä rievusta leikataan suikale, joka mahtuu mukavasti koko kakkuvuuan reunojen ympärille. Suikale kastellaan kylmällä vedellä ja kiinnitetään vuuan ulkopuolelle juuri ennen paistoa. Kakku nousee normaalisti, mutta laskeutuu todella tasaiseksi, jolloin kerrosten halkaiseminen on helpompaa.

Kuten kuvasta näkee, mulla jäi tuohon muutama pieni möykky mutta muuten koko kakku oli hurjan tasainen. Kannattaa kokeilla jos on vähäkään ongelmaa kakun pinnan pullistumisen suhteen.

Black Forest-kakku:

Pohja:
150 g tummaa suklaata
150 g huoneenlämpöistä voita
150 g hienosokeria
5 kananmunaa
150 g jauhoja
2 tl leivinjauhetta
Suolaa

Täytteeksi:
4 dl vispikermaa
2 rkl hienosokeria
1,5 dl kirsikkahilloa
1 litra tuoreita kirsikoita
50 g tummaa suklaata

Kostutukseen:
Kirsikkamehua tai muuta marjamehua

1. Laita uuni kuumenemaan 170 asteeseen ja voitele 24 cm irtopohjavuoka.
2. Erottele kananmunan valkuaiset ja keltuaiset.
3. Laita 50 g suklaata pakastimeen (kyllä) ja sulata loput 150 g hitaasti mikrossa.
4. Sekoita käsivatkaimella huoneenlämpöinen voi sulaan suklaaseen kunnes seos on melko lötköä ja hieman kermaista.
5. Sekoita hiljalleen joukkoon sokeri ja keltuaiset, yksi kerrallaan.
6. Sekoita jauhot ja leivinjauhe ja siivilöi suklaaseokseen. Sekoita nuolijalla.
7. Vatkaa valkuaiset ja ripaus suolaa jämäkäksi vaahdoksi. Sekoita valkuaisvaahto todella hellästi suklaaseokseen.
8. Kaada vuokaan ja paista uunin keskitasolla noin 45 min tai kunnes keskelle tökättyyn tikkuun ei tartu enää mitään.

Kannattaa aina muistaa että uunit ovat erilaisia, itse jouduin laittamaan paiston loppuvaiheessa folion kakun päälle ettei sen pinta pääse ruskettumaan liikaa. Eli siis kannattaa aina välillä vilkuilla uuniin ja varmistella, ettei kakku tarvi foliopeittoa.

1. Kakun paistuessa poista kivet kirsikoista ja puolita ne. Mikään ei ole vittumaisempaa hommaa kuin tämä.
2. Ota loppu suklaa pakkasesta ja leikkaa siitä terävällä veitsellä ohuita lastuja. Laita kylmään odottamaan kakun täyttämistä.
3. Kun kakku on kypsä ja jäähtynyt leikkaa se kolmeen osaan.
4. Vaahdota kerma sokerin kanssa. Kannattaa vatkata kermavaahdosta melko jämäkkää niin se pysyy paremmin kakun välissä.
5. Kokoa kakku näin: Kostuta alin kerros mehulla, levitä pohjan päälle ohuehkosti kirsikkahilloa ja asettele kirsikanpuolikkaat päälle melko tiiviisti.  Levitä kirsikoiden päälle kermavaahtoa kunnes ne peittyvät ja ripottele kermavaahdon päälle suklaalastuja.
6. Toista sama seuraavan kerroksen kanssa. Päälimmäiseen kerrokseen ei todennäköisesti riitä enää tuoreita kirsikoita joten kostuta se normaalisti ja levitä päälle vain hillo, kermavaahto ja loput suklaasta.

Kakusta on todella vaikea leikata siistejä paloja, mutta hyvää se ainakin on. Itse ostin kirsikkamehua tätä reseptiä varten. Se ei ole erityisen hyvää sellaisenaan, mutta aion tässä lähipäivien aikana soveltaa sitä muuhunkin. Eli stay tuned, lisää kirsikkaa tulossa!

#roskaruokaa: Firecracker chicken

Aasialainen ruoka on ehkä mun pahin heikkous. Pyrin syömään pääosin melko terveellisesti ja monipuolisesti, mutta siinä vaiheessa kun mulle tarjotaan jotain uppopaistettua ja hapanimelässä kastikkeessa uitettua en vaan voi kieltäytyä. Aasialaisessa safkassa kaikki on kohdallaan, ja luulin pitkään, että sitä on vaikea tehdä itse. Mua ei erityisemmin innosta uppopaistaminen ja valtavan öljymäärän kanssa läträäminen, ja kaikkien erikoisten ainesosien ja mausteiden ostaminen tuntui kauhean vaivalloiselta.

Nyt kun oon tutustunut Pinterestin ihmeelliseen maailmaan, kiinalaisten ravintoloiden sapuskojen salaisuudet on alkanu vihdoin paljastuun mulle. En tosin vieläkään osaa tehdä Kokkolan Aasian grillin veroista kananuudeliwokkia, mutta oon ainakin oikeilla jäljillä. Kun poikaystävä maisto tätä mun firecracker chickeniä (sähikäiskana kuulostaa tyhmältä joten siksi kääntämätön nimi) se totes vaan et "melkeen parempaa ku kiinalaisessa ravintolassa." Eli aika lähellä ollaan.

Vaikka tää kana on melko rasvasta, en silti menis väittämään tätä periaatteessa roskaruuaksi. Mutta oikeesti tä on lähempänä sanan roskaruoka kirjaimellista merkitystä ku ainutkaan Mäkkärin euron juusto. Tässä ruuassa käytetty kana on siis ihan kirjaimellisesti roskiksesta.

Moni saattaa ajatella silleen "hyi kamala, roskiksesta ruokaa, siinähän on vaikka mitä pöpöjä!" Faktahan on se, että tässä tuskin on yhtään enempää ruokamyrkytysbakteereja kuin siinä kanassa, minkä sä oot ostanut kaupasta. Jos pakkaus ei ole vahingoittunut mitenkään, sen sisältö on todennäköisesti ihan hyvää, ellei se sitten ole muhinut helteillä monta päivää roskissa. Näin opiskelijan näkökulmasta se ruokamäärä mitä heitetään päivittäin kauppojen roskiin on aivan järkyttävä - eräänä päivänä kun kävin roskiksilla, siellä oli vasta kolmen päivän päästä vanhaksi menevää leipää, täysin vahingoittumattomassa pussissa. Ja kaksi pakettia kanan fileesuikaleita, kymmenen euron edestä.

Miksi kaupat heittävät täysin syömäkelpoista ruokaa roskiin? Miksei niitä jaettaisi päivän päätteeksi nälkäisille opiskelijoille tai lapsiperheille, jotka mielellään syövät ruokaa joka ollaan joka tapauksessa heittämässä pois? Mulla riittäis rahat varsin hyvin ruuan ostamiseen kaupasta, mutta haluan silti dyykata. Se on ekologista ja siinä ei kukaan menetä mitään - ei kauppa eikä minä. Siltikin roskiksia lukitaan ja dyykkaajille kiroillaan ja haistatellaan. Hemmetin kapitalismi.

Firecracker chicken:

Kana:
400-600 g maustamatonta kananlihaa
1,5 dl maissitärkkelystä
2 munaa
Öljyä paistamiseen

Kastike:
1,75 dl fariinisokeria
0,8 dl buffalokastiketta
1 rkl omenaviinietikkaa
1 rkl vettä
1/4 tl suolaa
1/4 tl cayennepippuria (laitoin enemmän koska tykkään tulisesta)

1. Laita uuni lämpenemään 160 asteeseen. Voitele tai öljyä uunivuoka.
2. Tee ensin kastike: sekoita pienessä kulhossa kaikki kastikeainekset ja jätä sivuun.
3. Leikkaa kana sopivan kokoisiksi suupaloiksi (jos käytät fileesuikaleita niin niitä tuskin tarvii leikata), laita ne kulhoon ja mausta oman maun mukaan suolalla ja pippurilla. Kaada maissitärkkelys kulhoon ja yritä saada sitä tasaisesti kananpalojen päälle.
4. Riko kaksi munaa kulhoon, riko niiden rakenne ja lämmitä sentin parin kerros öljyä kuumaksi syvässä paistinpannussa. Dippaa maissitärkkelytetyt kananpalat munaan yksi kerrallaan ja paista pannulla kunnes kullanruskeita.
5. Laita paistetut kanat uunivuokaan ja kaada kastike päälle. Laita kanat uuniin ja anna niiden paistua siellä 45 minuuttia, sekoitellen 15 minuutin välein jotta kastike levittyy tasaisesti kanoille. Tarjoile kana kuumana riisin tai nuudelien kanssa.

Firecracker chicken on miedosti tulinen ja oikein maistuva safka. Se on myös melko helppo arkiruoka, mutta kanojen paistumisessa menee jonkun verran aikaa. Lopputulos oli kyllä ihan järjettömän hyvä ja tää tulee jäämään vakkarireseptiks mulle. Poikaystäväkin tykkäs, vaikkei se yleensä välitä niin kamalasti tulisuudesta.

S'mores brownie pie

S'moret ovat mulle varsin uusi, tosin kauan kaivattu tuttavuus. Törmäsin s'moreihin ensi kertaa joskus muutama vuosi sitten netissä - kuinka täydelliseltä kuulostaa hieman sulanut suklaa ja tahmainen, paahdettu vaahtokarkki rouskuvan graham crackerin välissä? Mulle ruuan rakenne on todella tärkeä, ja s'moret vaikuttivat rakenteensa puolesta täydellistä. Koitin pitkään etsiä näitä graham crackereina tunnettuja keksejä, mutten ikinä tuntunut löytävän niitä.

Pari viikkoa sitten Prismassa silmiini osui epäillyttävästi graham crackereilta näyttävä täysjyvävoileipäkeksipaketti, ja surkeasta ruotsistani huolimatta (teksti taisi olla tosin norjaksi...) ymmärsin paketista, että kyseessä on nyt juuri oikean muotoiset ja kaltaiset graham crackerit! Eli muutkin graham crackereita metsästäneet, täydellinen vastine niille on Biscan Møn Fuldkornskiks. 

Poikaystäväni vietti nyt lauantaina valmistujaisiaan ja raukka joutui koko edellisen viikon olla mun "niin millasen kakun halusitkaan!?!?"-ristikuulustelun uhrina. Lopulta yhdessä erilaisia reseptejä tutkiessa törmäsimme Averie Cooksin s'mores brownie pie-ohjeeseen ja tulimme siihen lopputulokseen, että browniepohjainen s'mores-piirakka olisi herran makunystyröitä miellyttävä ja helppo valmistaa. 

Browniepohjainen s'mores-piirakka (alkuperäinen ohje):

Browniepohja:

115 g voita

60 g tummaa suklaata (kannattaa käyttää vähintään 50%)

3/5 dl tummaa kaakaojauhetta

2 huoneenlämpöistä kananmunaa

2 ja 1/3 dl sokeria

1 tl vanilijauutetta/aromia/sokeria

1 ja 1/5 dl vehnäjauhoja

Pinnalle:

1 ja 3/4 dl rouhittua maitosuklaata (en itse mitannut mutta mulla meni noin puoli levyä)

200 g vaahtokarkkeja

3 kädessä murennettua graham crackeria

1. Laita uuni lämpeämään 175 celciusasteeseen. Voitele halkaisijaltaan 24 cm irtopohjavuoka (ei ole niin nuukaa mutta muista huomioida se paistoajan suhteen jos käytät eri kokoista). 
2. Laita pieneen kulhoon voi, kaakaojauhe ja tumma suklaa paloina. Lämmitä mikrossa kunnes sulaa, sekoittaen välillä. Kun kaikki aineet ovat sulaneet, sekoita tasaiseksi litkuksi.
3. Vatkaa suuressa kulhossa munat ja sokeri. Kun muna-sokerivaahtoon pystyy pyöräyttämään kasin, vatkaa vanilija sekaan.
4. Lisää voi-suklaaseos muna-sokerivaahtoon ja sekoita nuolijalla.
5. Lisää jauhot seokseen ja sekoita kunnes jauhot ovat juuri ja juuri sekaisin. Älä missään nimessä sekoita liikaa tai browniesta tulee kuivaa.
6. Valuta taikina vuokaan, voit tosin jättää itsellesi hieman kaavittavaksi. Brownietaikina on ehkä parasta ikinä. 
7. Paista browniepohjaa uunissa keskitasolla noin 26 minuuttia tai kunnes brownien keskelle tökättävään tikkuun ei tartu enää taikinaa. Pari kosteaa palaa ei haittaa. Uunit on tosi erilaisia ja se kannattaa huomioida, mä jouduin paistamaan tätä ainakin puoli tuntia.
8. Laita uunissa grillivastus/ylälämpö päälle ja ota brownie pois uunista. Rouhi maitosuklaa paloiksi ja ripottele tasaisesti brownien päälle. Lisää myös vaahtokarkit tasaiseksi kerrokseksi suklaan päälle.
9. Tässä vaiheessa kannattaa olla erityisen varovainen, sillä vaahtokarkit palavat ihan helvetin helposti kuten kaikki niitä paistaneet tietävät. Laita vuoka takaisin uuniin, ehdottomasti keskitasolle ja älä laita luukkua kiinni. Vahdi vaahtokarkkien pintaa koko ajan - kun ne ovat kauniin ruskeita, vedä vuoka uunista. Ripottele päälle murennetut graham crackerit.
10. Odota ettei piirakka ole enää polttavan kuumaa ja leikkaa itsellesi pala tätä valuvaa herkkua.

Sekä mä että poikaystävä pidettiin tästä tosi paljon. Browniepohja oli ihanan kostea, pehmeä ja suklainen ja vaahtokarkit päällä ihanan tahmaisia. Graham crakerit rouskuivat kivasti suussa ja suklaa oli hyvää kuten suklaa yleensäkin on. Todella makeaa tä tosin oli, kuten jenkkiohjeiden lopputulokset yleensäkin, eli kerralla ei pysty syödä paljoa. Meillä jäi vaahtokarkkeja, suklaata ja graham crackereita yli joten tehtiin ihan perinteisiä s'morejakin jotka olivat ihan äärimmäisen hyviä. Jos jenkit jotain osaa niin se on kyllä herkkujen kehittely.

Mangolassi

Lassit ovat Intian ja Nepalin suunnalta lähtöisin olevia jugurttipohjaisia juomia. Perinteisesti lassi on hieman suolaista, mutta meille länkkäreille makeat lassit maistuvat usein paremmin. Lassi on aivan äärimmäisen yksinkertainen valmistaa, ja lopputuloksena on kauniin värinen, nopea ja raikas välipalajuoma. Ohjetta on helppo soveltaa juojien määrään, sillä suhteet ovat aina samat tässä juomassa.

Mangolassi:

1 pussi pakastemangoa (eli noin 5 dl mangokuutioita)

2,5 dl maitoa

4-5 dl maustamatonta jugurttia

Sokeria maun mukaan

Piparkakkumaustetta tai kardemummaa maun mukaan

1. Mittaa tehosekoittimen pohjalle maito, mangokuutiot ja maustamaton jugurtti (kreikkalainen on oikein hyvää tähän tarkoitukseen). 
2. Sekoita kunnes lassi on tasaista ja lisää sitten sokeri ja piparkakkumauste. Itse laitoin näillä määrillä tehtynä 3 rkl sokeria ja 1 rkl piparkakkumaustetta. Surauta lassia vielä hetken aikaa, kaada laseihin ja nauti.

Aasialaiset kanawrapit

Kaiken sen kiroilun, veren ja hien jälkeen voitin vihdoin taistelun Bloggerin ulkoasumuokkainta vastaan ja silmiesi edessä lepää lopputulos - #ruokapornoo. Provosoivasta nimestään huolimatta blogi ei kuitenkaan tule sisältämään mitään aikuisviihteeseen viittaavaa, vaan rääväsuisen Kokkolalaisen opiskelijatytön leipomuksia ja kokkailuja. Välillä hengentuotteet ovat terveellisiä, välillä eivät, useimmiten ne tosin ovat edullisia ja maistuvia. 

Leipomista ja ruuanlaittoa on allekirjoittanut rakastanut pienestä pitäen, ja nyt omassa kämpässä asuessa intohimo niitä kohtaan on vaan lisääntynyt. Dyykkaan, suosin luomua ja kotimaista ja pyrin muutenkin elämään melko ekologisesti. Aasialainen ruoka ja suklaaleivonnaiset ovat mun ehdottomia lemppareita, mutta kokatessa tykkään kokeilla paljon uusia juttuja ja leikkiä mukavuusalueeni ulkopuolella. Ja sitä tapahtuu lähes aina kokatessa, sillä mun mukavuusalueeseen ei mahdu läpipaska vuokrakämpän uuni.

Mutta turhat läpinät sikseen, näin ensimmäisenä reseptinä jaan teille yhden mun arkilemppareista - aasialaiset kanawrapit. Tä ruoka on aivan tajuttoman helppo ja nopea ja loppupeleissä yllättävän terveellinen. Nä wrapit on just hyvää kiireruokaa, kanan näihin voi paistaa ja viipaloida jo edellisenä päivänä ja seuraavana päivänä tarvii vaan kääriä wrappi rullalle johon menee noin minuutti. Näihin on myös helppo tuoda vaihtelua eri kastikevaihtoehdoilla ja eri salaateilla ja erilaisia makuyhdistelmiä on ihan hurja määrä.

Aasialaiset kanawrapit:

Täysjyvätortillalettuja, 1 kpl syöjää kohden

300-450 g pakkaus kananlihaa

1 pussi aasialaista maustekastiketta

1 paketti valmiiksi pestyä salaattisekoitusta

Voita tortillalettujen voiteluun

(Sriracha-kastiketta)

(Seesaminsiemeniä)

Valmista wrapit näin:

1. Paista kana kypsäksi pannulla ja lisää mausekastikepussi kanojen joukkoon. Itse suosin kanana tässä fileepihvejä mutta suikaleetkin kelpaavat varsin hyvin ja maustekastikkeina hyväksi havaittuja ovat Wok'n Rollin ja Blue Dragonin soossit. (Lisää kastikkeen yhteydessä seesaminsiemenet jos haluat.) Anna kastikkeen kuplia hetki ja nosta sitten kanat leikkuulaudalle.
2. Levitä tortillaletulle voita jotta se pysyy rullatessa paremmin kiinni. (Levitä tässä vaiheessa letulle myös sriracha jos tykkäät siitä.)
3. Leikkaa terävällä veitsellä pitkiä, tasaisen kokoisia suikaleita kanasta.
4. Täytä wrap! Laita kanasuikaleita keskelle tortillalättyä noin ranteenpaksuisena vanana. Jätä kumpaankin reunaan noin 5 cm kanavapaata aluetta jotta saat taiteltua wrapin päädyn. Tässä vaiheessa avaa valmissalaattipussi ja ripottele salaattia kanan päälle noin kourallinen. Enempi parempi!
5. Rullaa wrap. Kyseinen toimenpide on yksinkertainen, mutta hankala selostaa joten tässä demonstroiva video. Kun olet rullannut wrapin leikkaa se viistosti puoliksi ja vedä nassuun!

Yhden ihmisen taloudessa näistä riittää ruokaa pariksi päiväksi, sillä wrapit ovat todella täyttäviä. Nä toimii myös hyvin mukaan otettavana lounaana, sillä nämä ovat hyviä kylminäkin. Hyvää alkanutta työ- ja kouluviikkoa kaikille!